Meriliikenne vilkastuu

Lehtijuttuja vuosien varrelta: Meriliikenne vilkastuu

Vuoden 1861 elokuussa nimimerkki J.P., mahdollisesti kauppias Juho Pölhö, kirjoittelee kuulumisia Kemistä Oulun Wiikko-Sanomia -lehdelle. Kemissä (Laitakarissa) oli käynyt ensimmäisen kerran ”kruuvihöyrylaiwa” Oulu tervehtimässä nuoren nousevan kaupungin satamaa ja tulollaan ”näytti selwän kulku-tien tulewille aluksille”. Maininnallaan kirjoittaja tarkoittaa Laitakarin saaressa olevaa kasvavaa yhteisöä. Kemin kaupunkiahan ei tuolloin ollut edes perustettu, eikä Kemin seudulla juurikaan ollut nähty höyrylaivoja. Liikennettä Pohjanlahden perukkaan ei vielä ollut aloitettu. Laitakarin ja Röyttän sahat avasivat meritiet Kemiin ja Tornioon. Bergbomin kauppahuoneen aluksien lisäksi myös muut oululaiset höyrylaivat alkoivat ulottaa matkansa Laitakariin ja Röyttään.

Kirjoittaja jatkaa: ”Tosiaanki oli juhlallista nähdä Kemin kauniissa saaristossa tulilaiwan uiwan Laitakarille rakennettua uutta tulisahaa kohti, joka walmistuu walmistumistansa uutteran työn ja toimellisen peräänkatsannon alla. Näin uutteruus, toimi ja sen tuoma siwistys wirkistyttää kansakuntaa. Kiitos ja kunnia olkoon h:ra konsuli Bergbomeille, joittenka omituiset se tulilaiwa että Laitakarin tulisaha owat.”

Kirjoittaja pääsee lisäksi kehumaan Laitakarin satamaa: ”Laitakarin eli Kemin uuden kaupungin satama on tosiaanki ilman kenenkään puoleen sanomatta sopiwin tulilaiwan pysäys paikka (–)”.

Kohtuullisen säännöllistä liikennettä Laitakariin ja Röyttään saakka tekivät 1860-luvulla muiden muassa höyrylaivat Oulu ja Alku. Alku ulotti reittinsä pohjoiseen jo vuonna 1861. Alku oli siipirataslaivojen aikakaudella siitä erikoinen, että se kulki potkurilla. Laivan rakennutti oululainen Uleåborgs Bogserbolag (Oulun hinaajayhtiö). Alku hinasi Bergbomin kauppahuoneen lastiveneitä, jotka toivat puuta Kemistä ja tervaa ja puuta Iistä. Seuraavana vuonna sen seuraksi pohjoisille vesille tuli myös Oulu. Oulu oli Bergbomien omistama laiva, joka kulki säännöllisesti reitillä Oulu-Pietari, mutta sen reittiä laajennettiin pohjoiseen päin aina Kemiin (Laitakariin) saakka.

Jo vuoden 1864 kesällä iski kemiläisiin kuitenkin huoli. Säännöllinen tulilaivaliikenne oli lakkautettu. ”Eiköön kumminkin olisi soweliain, että edes joku Suomen tulilaiwoista tekisi jonkun mutkan Kemiin sekä edeltä käsin ilmoittaisi sen heti kuin muitaki kulkuaikojansa; silloin ihmiset woisiwat olla warusalla tuotawain ja wietäwäin kaluinsa kanssa.” Ei toki liikenne tyystin lakannut, vaan säännöllistä höyrylaivaliikennettä jatkettiin. Höyrylaiva Oulu lopetti säännöllisen liikennöinnin pohjoiseen, mutta Alku jatkoi liikennöintiään Kemiin ja Tornioon.