Arkisto: helmikuu 2018
Veikko vuorma
Laitakarissa 1950 – 1959 LAITAKARIN MUISTOJA 65 VUODEN TAKAA Nuorena miehenä Laitakariin Nelihenkinen perheemme muutti Laitakariin Alatornion Kirkonmäeltä vuonna 1950 työn vuoksi. Vanhempi sisareni Salme asui jo omassa taloudessaan, ja veljeni Vilho kaatui sodassa 24.6.1944. Saaresta pois muutin vaimoni ja poikani kanssa vuonna 1959, vanhempani jo aikaisemmin. Jäin naimisiin mentyäni asumaan Laitakarin asuntoon vaimoni kanssa.…
Lue lisääEine Manninen
Laitakarissa 1946 – 1954 EINEN ELÄMÄN KIRJOA Ennen Laitakaria Perheemme muutti Kemiin isäni työn perässä vuonna 1942. Ensimmäinen asuinpaikka oli Juurakon saari, noin kilometrin päässä Kalkkinokan rannasta. Saaressa oli koulu, joten koulumatkaa ei ollut. Koulu oli silloin supistettu kansakoulu eli kaikki kuusi luokkaa toimivat kahdessa huoneessa. Aika oli tosi köyhää, mutta ei järin ankeaa. Juurakossa…
Lue lisääAllan Slotte
Laitakarissa 1944 – 1960 Veljellistä huolenpitoa Olin viiden vuoden ikäinen, kun perheemme, vanhemmat ja kolme poikaa, muutti 14.6.1944 Sodankylästä Laitakariin. Muutto tapahtui hinaajalla Kemi 6. Muistan ihmetelleeni, miten rautalaiva voi pysyä veden päällä. Vanhemmat ihmiset höynäsivät, että laivat ovat laivarautaa ja sen takia pysyvät pinnalla. Aivan alkuvuosilta muistoja ei ole paljon. Jotain alkaa hahmottua ehkä…
Lue lisääNaimi Laine
Laitakarissa 1940 – 1955, 1958 – 1964 LAITAKARISSA LAPSENA JA VANHEMPANA Saarten suojiin Äitini Katri oli syntyään Jegaterina Potapov ja isäni Mikko Dimitrij Kondratjeff. He tulivat Kuusamoon Vienan Karjalasta. Kumpiakaan isovanhempiani en ole nähnyt koskaan. Isäni äiti kuoli vuonna 1921 Vienan Karjalassa ja isänisä vuonna 1922 Kuusamossa. Äitini vanhemmat eivät tulleet Kemiin. Isäni Mikko ja…
Lue lisääVeijo Isola
Laitakarissa 1940 – 1959 LAITAKARISSA KAIKKI HYVIN Hyvä koti ja mukavat naapurit Muutin pikkupoikana Karihaarasta Laitakariin yhdessä isäni, äitini ja Aino-sisareni kanssa. Muita sukulaisiamme saaressa ei asunut. Äitini Anissa oli kotoisin Kiestingistä ja isäni Otto Laitasalmesta. Asuimme kaupan likellä puutalossa. Asunto oli hyvä, ja siinä oli kaksi huonetta. Tuoleja oli ja sänky oli hyvä nukkua.…
Lue lisääVeijo Piiksi
Laitakarissa 1934 – 1956 MUISTELUJA LAITAKARISTA Ensimmäisiä muistikuvia Nuorin sisareni Helena syntyi vuonna 1937. Olin silloin kolmivuotias ja muistan sen. Kun Laitakarin eteläpään lautatarha paloi, olin viisivuotias. Lähdimme veneellä karkuun Lipin rannasta. Kuumuus oli polttava, ja piti pitää vaatetta suojana. Myös Veitsiluodosta oli palomiehiä sammutustöissä. Laitakarissa oli joka perheellä oma liiteri, jossa säilytettiin polttopuita. Vintillä…
Lue lisääJenny Viheriälä
Laitakarissa 1930 – 1950 LAPSUUS 1930-LUVUN LAITAKARISSA Saapuminen saareen Vanhempani muuttivat ennen ensimmäistä maailmansotaa Vienan Karjalasta Perniöön. Synnyin Kiikalassa 23.4.1924. Olin 6-vuotias, kun perheemme muutti Laitakariin. Junamatka on jäänyt mieleeni syystä, että yritin näyttää pieneltä. Minulla ei varmaankaan ollut matkalippua. Juna pysähtyi Tampereella ja kävimme ravintolassa nauttimassa virvokkeita. Kun juna lähti liikkeelle, Irja-sisko, joka oli…
Lue lisääAnna-Liisa Uusitalo
Laitakarissa 1927 – 1941 ja 1946 – 1948 SAAREN SUURESTA SUVUSTA Sukujuuret Asuin Laitakarin saaressa kahteen eri otteeseen yhteensä noin 20 vuotta taloissa numero 624 ja 607. Olin muutaman kuukauden ikäinen, kun muutimme sinne. Sisareni Lea syntyi vuonna 1930. Jatkosodan aikana asuimme kaupungissa, mutta vuonna 1946 muutimme takaisin Laitakariin. Äitini oli Liisa Segerin ja Johan…
Lue lisääArvi Aitto-oja muistelee
Vuoden 1907 elokuussa Laitakarin työväenyhdistys järjesti kansanjuhlan Juurakossa. Paikkana lienee ollut raittiusseuran talo. Juhliin olivat tervetulleita myös kaupungin yhdistyksen jäsenet, jotka saivat tilaisuuden huviretkeen. Juhla oli viimeisiä yhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia. Juhlan järjestäminen Juurakossa ei aivan helpolla onnistunut, muistelee Arvi Aitto-oja parikymmentä vuotta myöhemmin Pohjan Voima -lehdessä. Muistelu liittyy Kansan Tahto -lehden alkuaikoihin: ”Minäkin, allekirjoittanut kuuluin…
Lue lisää10 työmiestä
10 työmiestä on Laitakarin sahan hoitajan L. Magnussonin ollut pakko panna pois työstä siitä syystä, että he huolimatta waroituksista oliwat ottaneet tawaksi poistua työpaikaltaan koska wain halutti, ja mennä mihin milloinkin kahwinjuontiin, josta eiwät niin hewillä palanneetkaan. Miehet owat naimattomia. – Perä-Pohjolainen 1899 n:o (LA 28.2.), s. 2. –
Lue lisää