Jokainen pisara muovaa kiveä

Kohtalokas vuosi 1939

Kaksikymmentä työntäyteistä vuotta oli kulunut Laitakarin edellisestä tulipalosta. Sitten kirjoitettiin vuosi 1939, kohtalon vuosi Laitakarille ja koko Suomelle. Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme. Sotajoulu jäi monien mieleen. Ennen kuin sota oli Suomen kansan koettelemuksena, Laitakarin kohtalon sinetöiviä päätöksiä oli jo tehty. Sahaaminen oli päätetty keskittää Karihaaran sahalle. Laitakarin saha pysäytettiin, ja työväkeä sijoitettiin uusille työmaille. Sahan purkaminen…

Lue lisää

Mielenosoituksin etuja turvaamaan

1920-luku oli ollut taloudellisen nousukauden ja tulevaisuuden uskon aikaa. 1930-luvun alku toi mukanaan talouslaman. New Yorkin pörssiromahdus syksyllä 1929 aloitti maailmanlaajuisen taloudellisen laman. Lamakausi tiesi taloudellisen toimeliaisuuden laantumista, työttömyyttä ja lisääntyviä konkursseja. Kemissäkin taloudellinen tilanne paheni, liikkeet tekivät konkursseja ja vouti kauppasi taloja ja tiloja velkojen katteeksi. Lisäksi 1930-luvun alku oli poliittisesti epävakaata aikaa Suomen…

Lue lisää

Karjalaisia Laitakariin

Uusia asukkaita saareen Karjalan kansannousu epäonnistui, ja pakolaisia saapui runsain joukoin Suomeen. Karjalan pakolaisia asutettiin valtiovallan toimesta ympäri maata. Myös Kemiin saapui huhtikuussa 1922 kymmenkunta Karjalan pakolaista tuolloin rakenteilla olevalle Veitsiluodon sahalaitokselle. Samaan aikaan oli rakenteilla myös Laitakarin saha. Alueen työttömien suomalaisten työmiesten keskuudessa asia herätti katkeruutta. Vastaanotto ei aina ollut suopeaa. Pelättiin työttömyyden ja…

Lue lisää

Tulipalo 1919

Vuoden 1919 kesällä Laitakarin saha ja sahan saari kokivat toisen tuhoisan palonsa. Tulipalo syttyi lauantaina 12. päivänä heinäkuuta noin kello 6.40 iltapäivällä. Salama iski lautatarhaan ja sytytti sen palamaan. Tarhassa oli vanhaa puutavaraa noin 16 000 standarttia. Läpikuiva lautatarha lietsoi tulen voiman nopeasti leviämään. Työnjohtaja Klint ja yövartija Kunnelius olivat havainneet vähän ennen tulipalon syttymistä…

Lue lisää

Maito- ja kauppalakkoja

Laitakari oli omalla tavallaan eristäytynyt muusta kaupungista, saari kun oli, samoin Juurakko. Kauppatavaran, erityisesti maidon, saamisen vaikeus Laitakariin oli usein esillä lehdistössä. Laitakariin tuotiin alkuaikoina maitoa Nällistä ja Bergbomin omistamasta Vilmilästä. Maito oli tärkeä peruselintarvike, merkittävä erityisesti lapsien kehitykselle ja kasvulle. Tuoreen maidon säännöllinen saaminen Laitakariin ja Juurakkoon oli elinkysymys. Maidon saannin varmistamiseksi Laitakariin perustettiin…

Lue lisää

Laitakarin kansakoulu Juurakkoon

Vuonna 1901 Juurakon saareen perustettiin kansakoulu Laitakarin sahan työntekijöiden lapsille. Syynä oli se, että lasten oli raskasta ja toisinaan vaarallistakin kulkea saarilta Kemin kaupunkiin kouluun. Erityisesti talvisin kulku kaupunkiin läpi lumisen merenjään oli kansakoulun johtokunnan mielestä varsinkin pienimmille lapsille raskas ja vaarallinenkin. Koulu avattiin kevätlukukaudella 1901. Sille järjestettiin tilat kaksikerroksisen asuinkasarmin N:o 51 toiseen kerrokseen.…

Lue lisää