Artikkelit kirjoittajalta laitakari-admin
Lapsi hukkunut wesisaawiin
Ikäwä tapaus sattui wiime perjantaina Laitakarissa. Seppä Frans Matinlassin toisella wuodella olewa lapsi meni pää edellä saawiin ja hukkui sinne, kun ei sillä kertaa sattunut olemaan aikuisempia saapuwilla. Lasta oli wähää ennen pesty saawissa eikä oltu wielä pesuwettä siitä tyhjennetty kuin lapsi meni sinne takaisin ja sai niin onnettoman lopun. Muita lapsia oli kyllä ollut…
Lue lisääUrheilua
Laitakarin höyrysahan, Kemissä, työmiehet paniwat keskuudessaan toimeen kilpahiihdon sunnuntaina tämän Helmikuun 22 päiwänä. Matka, jonka he hiihtiwät, ei tosiaan ollut pitkä, ainoastaan 1 3/4 wirstaa. Osanottajia oli 12. Sekä jäsenmaksuilla että wapaaehtoisesti saaduilla lahjarahoilla palkitsiwat he sukkelammat hiihtäjät. Palkintoja oli 4. 1-sen palkinnon 5 markkaa 50 p. sai 5 min. 35 sek. ennätyksestä työmies Jaakko…
Lue lisääHukkunut
Kemissä hukkui Toukokuun 29 päiwänä eräs nuori työmies Juho Matinlassi. Hän oli työssä Laitakarin sahassa ja oli lähtenyt yksinään wenheellä käymään kotonansa, mutta sille tielle katosi. Wenhe löydettiin kumottuna, jonka jälkeen ruwettiin ruumista etsimään, ja löydettiinki. Wainaja oli kaatumawikainen ja luultawasti lienee sama wika, joka saattoi weneen kaatumaan, tawannut häntä nytkin. – tt – -l…
Lue lisääKemistä kesäkuulta
Olis kait täältä meidänkin Kemistä jotakin sanottawaa näkemisistä ja kuulumisista, warsinkin näin kesän alussa; mutta kukas tohtii kynään koskea? Jos se sattuisi piirtämään semmoista, joka ei ole kaikille mielenmukaista, näin saapi moitetta kuulla. Usein olen lukenut sanomalehtien palstoista häwästyksiä; mutta jos kirjottais semmoista, joka tietään entistään, niin taitaisi saada anteeksi. Se kyllä ainakin tiedetään, että…
Lue lisääKohtalokas vuosi 1939
Kaksikymmentä työntäyteistä vuotta oli kulunut Laitakarin edellisestä tulipalosta. Sitten kirjoitettiin vuosi 1939, kohtalon vuosi Laitakarille ja koko Suomelle. Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme. Sotajoulu jäi monien mieleen. Ennen kuin sota oli Suomen kansan koettelemuksena, Laitakarin kohtalon sinetöiviä päätöksiä oli jo tehty. Sahaaminen oli päätetty keskittää Karihaaran sahalle. Laitakarin saha pysäytettiin, ja työväkeä sijoitettiin uusille työmaille. Sahan purkaminen…
Lue lisääMielenosoituksin etuja turvaamaan
1920-luku oli ollut taloudellisen nousukauden ja tulevaisuuden uskon aikaa. 1930-luvun alku toi mukanaan talouslaman. New Yorkin pörssiromahdus syksyllä 1929 aloitti maailmanlaajuisen taloudellisen laman. Lamakausi tiesi taloudellisen toimeliaisuuden laantumista, työttömyyttä ja lisääntyviä konkursseja. Kemissäkin taloudellinen tilanne paheni, liikkeet tekivät konkursseja ja vouti kauppasi taloja ja tiloja velkojen katteeksi. Lisäksi 1930-luvun alku oli poliittisesti epävakaata aikaa Suomen…
Lue lisääKarjalaisia Laitakariin
Uusia asukkaita saareen Karjalan kansannousu epäonnistui, ja pakolaisia saapui runsain joukoin Suomeen. Karjalan pakolaisia asutettiin valtiovallan toimesta ympäri maata. Myös Kemiin saapui huhtikuussa 1922 kymmenkunta Karjalan pakolaista tuolloin rakenteilla olevalle Veitsiluodon sahalaitokselle. Samaan aikaan oli rakenteilla myös Laitakarin saha. Alueen työttömien suomalaisten työmiesten keskuudessa asia herätti katkeruutta. Vastaanotto ei aina ollut suopeaa. Pelättiin työttömyyden ja…
Lue lisääTulipalo 1919
Vuoden 1919 kesällä Laitakarin saha ja sahan saari kokivat toisen tuhoisan palonsa. Tulipalo syttyi lauantaina 12. päivänä heinäkuuta noin kello 6.40 iltapäivällä. Salama iski lautatarhaan ja sytytti sen palamaan. Tarhassa oli vanhaa puutavaraa noin 16 000 standarttia. Läpikuiva lautatarha lietsoi tulen voiman nopeasti leviämään. Työnjohtaja Klint ja yövartija Kunnelius olivat havainneet vähän ennen tulipalon syttymistä…
Lue lisääMaito- ja kauppalakkoja
Laitakari oli omalla tavallaan eristäytynyt muusta kaupungista, saari kun oli, samoin Juurakko. Kauppatavaran, erityisesti maidon, saamisen vaikeus Laitakariin oli usein esillä lehdistössä. Laitakariin tuotiin alkuaikoina maitoa Nällistä ja Bergbomin omistamasta Vilmilästä. Maito oli tärkeä peruselintarvike, merkittävä erityisesti lapsien kehitykselle ja kasvulle. Tuoreen maidon säännöllinen saaminen Laitakariin ja Juurakkoon oli elinkysymys. Maidon saannin varmistamiseksi Laitakariin perustettiin…
Lue lisääLaitakarin kansakoulu Juurakkoon
Vuonna 1901 Juurakon saareen perustettiin kansakoulu Laitakarin sahan työntekijöiden lapsille. Syynä oli se, että lasten oli raskasta ja toisinaan vaarallistakin kulkea saarilta Kemin kaupunkiin kouluun. Erityisesti talvisin kulku kaupunkiin läpi lumisen merenjään oli kansakoulun johtokunnan mielestä varsinkin pienimmille lapsille raskas ja vaarallinenkin. Koulu avattiin kevätlukukaudella 1901. Sille järjestettiin tilat kaksikerroksisen asuinkasarmin N:o 51 toiseen kerrokseen.…
Lue lisää