Tarinat

Laitakarin höyrysahan, Kemissä, työmiehet paniwat keskuudessaan toimeen kilpahiihdon sunnuntaina tämän Helmikuun 22 päiwänä. Matka, jonka he hiihtiwät, ei tosiaan ollut pitkä, ainoastaan 1 3/4 wirstaa. Osanottajia oli 12. Sekä jäsenmaksuilla että wapaaehtoisesti saaduilla lahjarahoilla palkitsiwat he sukkelammat hiihtäjät. Palkintoja oli 4. 1-sen palkinnon 5 markkaa 50 p. sai 5 min. 35 sek. ennätyksestä työmies Jaakko…

Vuonna 1901 Juurakon saareen perustettiin kansakoulu Laitakarin sahan työntekijöiden lapsille. Syynä oli se, että lasten oli raskasta ja toisinaan vaarallistakin kulkea saarilta Kemin kaupunkiin kouluun. Erityisesti talvisin kulku kaupunkiin läpi lumisen merenjään oli kansakoulun johtokunnan mielestä varsinkin pienimmille lapsille raskas ja vaarallinenkin. Koulu avattiin kevätlukukaudella 1901. Sille järjestettiin tilat kaksikerroksisen asuinkasarmin N:o 51 toiseen kerrokseen.…

Kesä on saapunut Laitakariinkin. Viime sunnuntaina sen parhaiten huomasi kun saapuivat ensimmäiset ”nokikeulat”. Niistä saaduista ”aineista” oli koko Juurakko kallellaan. Juurakon ”presidenttikin” oli niin liikutettuna, ettei antanut kenenkään saaren asukkaan rauhassa nukkua, vaan huudoillaan ja kaikenlaisella räiskinällä pakotti ihmiset turvallisuutensa tähden lukitsemaan ovensa. Huomattuaan voimattomuutensa, otti hän kirveen uhkaillen, ja hakkaillen sillä rakennusten seiniä ja…

Laitakarissa 1940 – 1959 LAITAKARISSA KAIKKI HYVIN Hyvä koti ja mukavat naapurit Muutin pikkupoikana Karihaarasta Laitakariin yhdessä isäni, äitini ja Aino-sisareni kanssa. Muita sukulaisiamme saaressa ei asunut. Äitini Anissa oli kotoisin Kiestingistä ja isäni Otto Laitasalmesta. Asuimme kaupan likellä puutalossa. Asunto oli hyvä, ja siinä oli kaksi huonetta. Tuoleja oli ja sänky oli hyvä nukkua.…

Uusia asukkaita saareen Karjalan kansannousu epäonnistui, ja pakolaisia saapui runsain joukoin Suomeen. Karjalan pakolaisia asutettiin valtiovallan toimesta ympäri maata. Myös Kemiin saapui huhtikuussa 1922 kymmenkunta Karjalan pakolaista tuolloin rakenteilla olevalle Veitsiluodon sahalaitokselle. Samaan aikaan oli rakenteilla myös Laitakarin saha. Alueen työttömien suomalaisten työmiesten keskuudessa asia herätti katkeruutta. Vastaanotto ei aina ollut suopeaa. Pelättiin työttömyyden ja…

Tuonnoin saapui Laitakarin sahalle työkirjalla warustettu työmies, joka pääsikin sahalle töihin. Kun hän t. k. 17 p:nä ruokatunnilla aterioituaan meni sisälle lankunkantajien asuntoon ja pani laattialle pitkäkseen odottaessaan sahan wihellystä eli työhön kutsumusta, niin lankunkantajat käwiwät mieheen käsiksi ja paiskasiwat hänet porstuan laattiaan takaraiwolleen. Täräys oli niin kowa, että hän meni tainnuksiin. Mies on haastanut…

Kaksikymmentä työntäyteistä vuotta oli kulunut Laitakarin edellisestä tulipalosta. Sitten kirjoitettiin vuosi 1939, kohtalon vuosi Laitakarille ja koko Suomelle. Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme. Sotajoulu jäi monien mieleen. Ennen kuin sota oli Suomen kansan koettelemuksena, Laitakarin kohtalon sinetöiviä päätöksiä oli jo tehty. Sahaaminen oli päätetty keskittää Karihaaran sahalle. Laitakarin saha pysäytettiin, ja työväkeä sijoitettiin uusille työmaille. Sahan purkaminen…

Laitakarissa 1930 – 1950 LAPSUUS 1930-LUVUN LAITAKARISSA Saapuminen saareen Vanhempani muuttivat ennen ensimmäistä maailmansotaa Vienan Karjalasta Perniöön. Synnyin Kiikalassa 23.4.1924. Olin 6-vuotias, kun perheemme muutti Laitakariin. Junamatka on jäänyt mieleeni syystä, että yritin näyttää pieneltä. Minulla ei varmaankaan ollut matkalippua. Juna pysähtyi Tampereella ja kävimme ravintolassa nauttimassa virvokkeita. Kun juna lähti liikkeelle, Irja-sisko, joka oli…

Laitakari oli omalla tavallaan eristäytynyt muusta kaupungista, saari kun oli, samoin Juurakko. Kauppatavaran, erityisesti maidon, saamisen vaikeus Laitakariin oli usein esillä lehdistössä. Laitakariin tuotiin alkuaikoina maitoa Nällistä ja Bergbomin omistamasta Vilmilästä. Maito oli tärkeä peruselintarvike, merkittävä erityisesti lapsien kehitykselle ja kasvulle. Tuoreen maidon säännöllinen saaminen Laitakariin ja Juurakkoon oli elinkysymys. Maidon saannin varmistamiseksi Laitakariin perustettiin…

Laitakarissa 1946 – 1954 EINEN ELÄMÄN KIRJOA Ennen Laitakaria Perheemme muutti Kemiin isäni työn perässä vuonna 1942. Ensimmäinen asuinpaikka oli Juurakon saari, noin kilometrin päässä Kalkkinokan rannasta. Saaressa oli koulu, joten koulumatkaa ei ollut. Koulu oli silloin supistettu kansakoulu eli kaikki kuusi luokkaa toimivat kahdessa huoneessa. Aika oli tosi köyhää, mutta ei järin ankeaa. Juurakossa…

15 metriä leweä ja 54 metriä pitkä katto pudonnut alas. Toissapäiwänä sattui Kemi-yhtiön omistamalla Laitakarin sahalla Kemissä harwinainen tapaus. Sahan n.k. justeeraushuoneen katto alkoi äkkiä paukahdella, sortuen lopuksi alas ja jäi toisesta päästään huoneessa olleiden kuormawaunujen waraan. Justeeraushuone, missä leikataan kuiwattu puutawara, rakennettiin wiime kesänä. Huoneen katto oli 15 metriä leweä ja 54 metriä pitkä,…

Eräät työläiset päivätyönsä päätyttyä tekevät ylityötä erinäisissä urakkatöissä. Kemin Laitakarissa ovat eräät työläiset ottaneet tavakseen rikkoa 8 tunnin työaikalakia. Tavallisen työpäivän päätyttyä he tekevät tarhan puolella urakkatöitä. Tarhan ylipäässä toimitettavassa lautojen nippauksessa on varsinkin Karjalan pakolaisia runsaasti, jotka sahassa päivän työskenneltyään tulevat nippaamaan ja tekevät ylityön ilman prosenttia. Myöskin ovat eräät suomalaiset työläiset harjoittaneet tätä…

10 työmiestä on Laitakarin sahan hoitajan L. Magnussonin ollut pakko panna pois työstä siitä syystä, että he huolimatta waroituksista oliwat ottaneet tawaksi poistua työpaikaltaan koska wain halutti, ja mennä mihin milloinkin kahwinjuontiin, josta eiwät niin hewillä palanneetkaan. Miehet owat naimattomia. – Perä-Pohjolainen 1899 n:o (LA 28.2.), s. 2. –

Lehtijuttuja vuosien varrelta: Meriliikenne vilkastuu Vuoden 1861 elokuussa nimimerkki J.P., mahdollisesti kauppias Juho Pölhö, kirjoittelee kuulumisia Kemistä Oulun Wiikko-Sanomia -lehdelle. Kemissä (Laitakarissa) oli käynyt ensimmäisen kerran ”kruuvihöyrylaiwa” Oulu tervehtimässä nuoren nousevan kaupungin satamaa ja tulollaan ”näytti selwän kulku-tien tulewille aluksille”. Maininnallaan kirjoittaja tarkoittaa Laitakarin saaressa olevaa kasvavaa yhteisöä. Kemin kaupunkiahan ei tuolloin ollut edes perustettu,…

Vuoden 1919 kesällä Laitakarin saha ja sahan saari kokivat toisen tuhoisan palonsa. Tulipalo syttyi lauantaina 12. päivänä heinäkuuta noin kello 6.40 iltapäivällä. Salama iski lautatarhaan ja sytytti sen palamaan. Tarhassa oli vanhaa puutavaraa noin 16 000 standarttia. Läpikuiva lautatarha lietsoi tulen voiman nopeasti leviämään. Työnjohtaja Klint ja yövartija Kunnelius olivat havainneet vähän ennen tulipalon syttymistä…

Vuoden 1907 elokuussa Laitakarin työväenyhdistys järjesti kansanjuhlan Juurakossa. Paikkana lienee ollut raittiusseuran talo. Juhliin olivat tervetulleita myös kaupungin yhdistyksen jäsenet, jotka saivat tilaisuuden huviretkeen. Juhla oli viimeisiä yhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia. Juhlan järjestäminen Juurakossa ei aivan helpolla onnistunut, muistelee Arvi Aitto-oja parikymmentä vuotta myöhemmin Pohjan Voima -lehdessä. Muistelu liittyy Kansan Tahto -lehden alkuaikoihin: ”Minäkin, allekirjoittanut kuuluin…

Kemissä hukkui Toukokuun 29 päiwänä eräs nuori työmies Juho Matinlassi. Hän oli työssä Laitakarin sahassa ja oli lähtenyt yksinään wenheellä käymään kotonansa, mutta sille tielle katosi. Wenhe löydettiin kumottuna, jonka jälkeen ruwettiin ruumista etsimään, ja löydettiinki. Wainaja oli kaatumawikainen ja luultawasti lienee sama wika, joka saattoi weneen kaatumaan, tawannut häntä nytkin. – tt – -l…

Kalastustapaa, joka lienee täällä Kemissä uutta, owat muutamat laitakarilaiset ruwenneet käyttämään. He käyttäwät pitkän siiman koukuissa syöttinä nisujauhotaikinaa. Säynäjille kuuluu sellainen syötti olewan erinomainen makupala. Säynäjäsaalis onkin wäliin ollut aika iso. – Perä-Pohjolainen 1904 n:o 95 (TO 18.8.), s. 2. –

Ryyppäsi suolahappoa marjaviininä. Tapaus Laitakarissa eilen iltapäivällä. Eilen aamupäivällä vähän jälkeen klo 11 tapahtui Laitakarin sahalla tapaturma, joka johtui erehdyksestä. Viilaaja Juho Matikainen ryyppäsi erehdyksessä suolahappoa marjaviininä. Erehdys, jonka seuraukset voivat muodostua asianomaiselle hyvin kohtalokkaiksikin, johtui siitä, että suolahappoa oli samannäköisessä pullossa kuin Matikaisen juomakseen tuoma marjamehu. Matikainen oli hakenut suolahappoa varastosta juotostöitä varten ja…

Ikäwä tapaus sattui wiime perjantaina Laitakarissa. Seppä Frans Matinlassin toisella wuodella olewa lapsi meni pää edellä saawiin ja hukkui sinne, kun ei sillä kertaa sattunut olemaan aikuisempia saapuwilla. Lasta oli wähää ennen pesty saawissa eikä oltu wielä pesuwettä siitä tyhjennetty kuin lapsi meni sinne takaisin ja sai niin onnettoman lopun. Muita lapsia oli kyllä ollut…

Ajoi toissailtana karille Peräkarin luona Laitakarin lähellä. Laivalla ei ollut luotsia. Alus pääsi irti vasta eilen aamulla, kun siitä oli purettu osa lastia. Tiistai aamuna klo 19 aikaan ajoi Kemissä Peräkarin luona Laitakarin lähellä karikolle sisäsatamaan tulossa ollut Pargas yhtiön lastihöyrylaiva Lyra. Onnettomuuden sattuessa ei laivassa ollut luotsia. Karilleajo tapahtui väylältä noin 100 metriä pohjoissuuntaan…

Laitakarissa 1950 – 1959 LAITAKARIN MUISTOJA 65 VUODEN TAKAA Nuorena miehenä Laitakariin Nelihenkinen perheemme muutti Laitakariin Alatornion Kirkonmäeltä vuonna 1950 työn vuoksi. Vanhempi sisareni Salme asui jo omassa taloudessaan, ja veljeni Vilho kaatui sodassa 24.6.1944. Saaresta pois muutin vaimoni ja poikani kanssa vuonna 1959, vanhempani jo aikaisemmin. Jäin naimisiin mentyäni asumaan Laitakarin asuntoon vaimoni kanssa.…

Laitakarissa 1934 – 1956 MUISTELUJA LAITAKARISTA Ensimmäisiä muistikuvia Nuorin sisareni Helena syntyi vuonna 1937. Olin silloin kolmivuotias ja muistan sen. Kun Laitakarin eteläpään lautatarha paloi, olin viisivuotias. Lähdimme veneellä karkuun Lipin rannasta. Kuumuus oli polttava, ja piti pitää vaatetta suojana. Myös Veitsiluodosta oli palomiehiä sammutustöissä. Laitakarissa oli joka perheellä oma liiteri, jossa säilytettiin polttopuita. Vintillä…

Tuhoisa tulipalo 1894 Kemiyhtiön toiminta lähti alkuun aika lailla onnettomissa merkeissä. Laitakarissa syttyi tulipalo 6. päivänä syyskuuta 1894 kello neljän tienoilla. Liekit syttyivät sahalaitoksessa, ja pian Laitakarin neliraaminen saha oli historiaa. Apua sammutustyöhön saatiin myös Karihaaran sahalta. Onni onnettomuudessa oli ennen tulen syttymistä vallinnut sade, joka hillitsi tulen leviämistä, huolimatta etelätuulesta, joka lisäsi puhalluksellaan tulen…

Vuoden 1925 huhtikuussa tarjosi sahanhoitaja Moritz sanomalehti Pohjolan Sanomien toimittajille kiertokäynnin Laitakarin sahalla. Otettakoon tuo juttu tähän kokonaisuudessaan: ”Laitakaria katsomassa. Mielenkiintoinen tutustumismatka Laitakarin sahalaitokseen. Lehtemme toimituksella oli eilen mielenkiintoinen tilaisuus tutustua Laitakarin sahalaitokseen, jonka tilaisuuden oli sanotun sahan hoitaja, johtaja Moritz meille hywäntahtoisesti järjestänyt. Aloitimme retkeilyn – hra Moritzin ystäwällisesti opastaessa – sahan konehuoneesta, missä…

Wiime lauantaina läksi Laitakarista höyryweneellä ”Sylwi” Tornioon parikymmentä miestä noutamaan itselleen wäkijuomia Haaparannalta. Tulli- ja poliisiwiranomaiset saiwat kuitenkin tästä tiedon ja pitiwät waralta, koska he palaawat. Sylwin saapuessa oli toisia odottamassa Laitakarin laiturilla ja toisia läksi kaupungin rannasta höyryweneellä Sylwin jälkeen. Kun Sylwin miehet laiwan saapuessa Laitakarin laiturin luo, huomasiwat että laiturilla on wastaanottajia, käänsiwät…

Redillä on parastaikaa ottamassa puutawaralastia eräs Bergenistä Norjasta kotoisin olewa höyrylaiwa ”C. Sund” kapteeni Pedersen. Täkäläinen Lastausrengas tarjoutui lastaamaan laiwan 4 mk. 2 pllä standartilta, mutta kun kapteeni piti maksua liian korkeana, teki hän sopimuksen lastauksesta Laitakarin sahan työmiesten kanssa, jotka suostuiwat lastaamaan 3 mklla 50 pllä standartin. Työnjohtajana heillä on eräs Juho Ollila, ja…

Helmikuussa 1923 kirjeenvaihtaja, nimimerkki Alatalon Eino, kirjoittelee oululaiseen Uusi Pohjan Kansa -lehteen ja kertoilee vaihteeksi kuulumisia Laitakarista: ”Tämä Kemiyhtiön omistama Laitakarin saha näyttää olevan ikään kuin kirjoista pois, sillä julkisuudessa ei täältä mitään näy. Luulisi, ettei kenelläkään ole mitään syytä asioista kertoa laajemmalle piirille, voi tästä hiljaisuudesta päättää. Mutta niin ei ole asianlaita, kerrompa tässä…

1920-luku oli ollut taloudellisen nousukauden ja tulevaisuuden uskon aikaa. 1930-luvun alku toi mukanaan talouslaman. New Yorkin pörssiromahdus syksyllä 1929 aloitti maailmanlaajuisen taloudellisen laman. Lamakausi tiesi taloudellisen toimeliaisuuden laantumista, työttömyyttä ja lisääntyviä konkursseja. Kemissäkin taloudellinen tilanne paheni, liikkeet tekivät konkursseja ja vouti kauppasi taloja ja tiloja velkojen katteeksi. Lisäksi 1930-luvun alku oli poliittisesti epävakaata aikaa Suomen…

Toukokuussa 1889 Kemissä odoteltiin kesän tuloa innokkaasti. Oulun Ilmoituslehti uutisoi toukokuun lopulla: ”Kemistä kirjoitetaan meille: Tänään toukok. 21 p:nä saimme ensi kertaa tänä kesännä kuulla höyryaluksen wiheltäwän satamassamme. Mieltymykselläpä kuunneltiinkin tätä kewään merkkiä, joka meidät herätti hereille 7 kuukautta kestäneestä talwen horrostilasta. Awowedestä sanan täydessä merkityksessä ei kyllä wielä woi puhua, ja mainittu höyryalus, jonka…

Olis kait täältä meidänkin Kemistä jotakin sanottawaa näkemisistä ja kuulumisista, warsinkin näin kesän alussa; mutta kukas tohtii kynään koskea? Jos se sattuisi piirtämään semmoista, joka ei ole kaikille mielenmukaista, näin saapi moitetta kuulla. Usein olen lukenut sanomalehtien palstoista häwästyksiä; mutta jos kirjottais semmoista, joka tietään entistään, niin taitaisi saada anteeksi. Se kyllä ainakin tiedetään, että…

Laitakarissa 1940 – 1955, 1958 – 1964 LAITAKARISSA LAPSENA JA VANHEMPANA Saarten suojiin Äitini Katri oli syntyään Jegaterina Potapov ja isäni Mikko Dimitrij Kondratjeff. He tulivat Kuusamoon Vienan Karjalasta. Kumpiakaan isovanhempiani en ole nähnyt koskaan. Isäni äiti kuoli vuonna 1921 Vienan Karjalassa ja isänisä vuonna 1922 Kuusamossa. Äitini vanhemmat eivät tulleet Kemiin. Isäni Mikko ja…

Työmies A. Mikkonen waimoineen wangittu. Toissa päiwänä wangitsiwat poliisiwiranomaiset Kemin Laitakarissa työpaikaltaan työmies A. Mikkosen, Karihaarasta. Lukuisien kotitarkastuksien jälkeen wangittiin myöhemmin myöskin Mikkosen waimo. Wangitseminen aiheutunee sen johdosta että Kemin Wäinölässä oli tawattu talon ullakolta 400 kpl. kiwäärin panosta, jotka nähtäwästi owat peruja siltä ajalta, jolloin talossa majaili wenäläistä sotawäkeä. Mainitussa talossa on Mikkonen myöhemmin…

Laitakarissa 1927 – 1941 ja 1946 – 1948 SAAREN SUURESTA SUVUSTA Sukujuuret Asuin Laitakarin saaressa kahteen eri otteeseen yhteensä noin 20 vuotta taloissa numero 624 ja 607. Olin muutaman kuukauden ikäinen, kun muutimme sinne. Sisareni Lea syntyi vuonna 1930. Jatkosodan aikana asuimme kaupungissa, mutta vuonna 1946 muutimme takaisin Laitakariin. Äitini oli Liisa Segerin ja Johan…

Laitakarissa 1944 – 1960 Veljellistä huolenpitoa Olin viiden vuoden ikäinen, kun perheemme, vanhemmat ja kolme poikaa, muutti 14.6.1944 Sodankylästä Laitakariin. Muutto tapahtui hinaajalla Kemi 6. Muistan ihmetelleeni, miten rautalaiva voi pysyä veden päällä. Vanhemmat ihmiset höynäsivät, että laivat ovat laivarautaa ja sen takia pysyvät pinnalla. Aivan alkuvuosilta muistoja ei ole paljon. Jotain alkaa hahmottua ehkä…